Tasa-arvo työpaikalla tukee tuottavuutta ja kilpailukykyä

Naisten ja miesten tasa-arvo työpaikalla parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja -motivaatiota sekä tukee organisaation tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Valtion työmarkkinalaitos on mukana hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisessä Samapalkkaisuusohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on parantaa naisten ja miesten tasa-arvoa työelämässä esimerkiksi purkamalla työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin ja tukemalla naisten urakehitystä, kehittämällä palkkausjärjestelmiä, työmarkkinajärjestöjen sopimusratkaisuilla, tukemalla työpaikan tasa-arvosuunnittelua ja kannustamalla yrityksiä ja yhteisöjä vastuulliseen toimintaan, jossa otetaan huomioon myös sukupuolten tasa-arvo.

Viime vuosina valtion virastoissa ja laitoksissa on monin tavoin tuettu naisten ja miesten tasa-arvoa työpaikalla. Valtiolla on otettu kattavasti käyttöön työtehtävän vaativuuteen ja siinä suoriutumiseen perustuvat palkkausjärjestelmät, jotka tukevat organisaation tuloksellista toimintaa ja samapalkkaisuusperiaatetta, jonka mukaan samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan naisille ja miehille sama palkka. Samapalkkaisuusperiaate toteutuukin valtiolla hyvin. Kun työtehtävän vaativuus otetaan huomioon, naisten ansiot ovat 98 prosenttia miesten ansioista valtion sopimusaloilla keskimäärin.

Tasa-arvonäkökulma mukana uudessa sopimuksessa

Tasa-arvonäkökulma on vahvasti mukana uudessa vuosille 2007 - 2010 solmitussa keskustason tulosopimuksessa. Sopimuksessa palkankorotukset koostuvat yleiskorotuksista, samapalkkaisuuserästä ja paikallisesti sovittavista paikallis- ja kehittämiseristä. Paikallis- ja kehittämiseristä sovittaessa kiinnitetään huomiota myös naisten ja miesten palkkatasa-arvoon. Tätä varten neuvottelijat arvioivat yleiskorotusten ja paikallis- ja kehittämiserien sukupuolivaikutukset. Näiden arvioiden ja keskustasolla tehtyjen selvitysten perusteella keskustason osapuolet sopivat samapalkkaisuuserästä, jonka tarkoituksena on entisestään parantaa naisten ja miesten palkkatasa-arvoa valtiosektorilla.

Vuodesta 2005 alkaen vähintään 30 henkilöä säännöllisesti työllistävän työnantajan on pitänyt edistää tasa-arvoa vuosittaisen tasa-arvosuunnitelman pohjalta. Työpaikan tasa-arvosuunnitelmassa selvitetään työpaikan tasa-arvotilanne ja asetetaan tasa-arvoa tukevat tavoitteet ja toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Keväällä 2007 suunnitteluvelvollisista virastoista ja laitoksista 84 prosenttia oli tehnyt tasa-arvosuunnitelman. Miltei kaikki loput aikoivat tehdä suunnitelman viimeistään seuraavana vuonna. Myös suunnitelmien laatu oli hyvää. Esimerkiksi tilastollinen palkkakartoitus on 87 prosentissa ja laajempi tasa-arvoselvitys 84 prosentissa vuonna 2007 tehdyissä suunnitelmissa.

Sukupuolittaisen työnjaon purkaminen on kestävä tapa kaventaa keskimääräistä palkkaeroa

Suomalaiset työmarkkinat ovat jakautuneet naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin. Valtiosektorilla naisvaltaisia aloja ovat opetus- ja koulutuspalvelut, valtiovarainhoito, vakuutus ja rahoituspalvelut ja elinkeinotoiminnan palvelut. Sen sijaan turvallisuustoiminnoissa selvä enemmistö henkilöstöstä on miehiä. Myös työtehtävät jakautuvat karkeasti naisten ja miesten tehtäviin. Vaativia asiantuntija- ja johtotehtäviä tekevät useammin miehet kuin naiset ja vähemmän vaativia avustavia tehtäviä useammin naiset kuin miehet. Työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin näkyy keskimääräisissä ansioissa siten, että kaikki naiset ansaitsevat keskimäärin vähemmän kuin kaikki miehet.

Valtiotyönantaja kaventaa keskimääräistä palkkaeroa purkamalla valtiosektorin jakoa naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin. Vuonna 2003 päättyneessä Naisjohtajat uralla eteenpäin -hankkeessa pyrittiin tukemaan naisten sijoittumista valtionhallinnon johtotehtäviin vaikuttamalla yhtäältä johtajia rekrytoivien henkilöiden ja toisaalta potentiaalisten naisjohtajien asenteisiin. Hankkeessa aloitettua työtä jatkaa Naisjohtajat uralla eteenpäin -vertaisverkosto, joka tukee johto- ja esimiestyötä tekevien naisten urakehitystä ja tekee naisjohtajia ja -johtamista tunnetuksi. Valtion työmarkkinalaitos on myös mukana syksyllä 2007 käynnistyneessä Mahdollista menestys -tiedotuskampanjassa. Tässä hankkeessa pyritään vaikuttamaan yhtäältä rekrytoijien ja toisaalta kyvykkäiden naisten asenteisiin yksityisellä ja julkisella sektorilla siten, että avoimiin tehtäviin valitaan pätevimmät henkilöt ja naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet edetä työuralla.

Kouluiän valinnoilla vaikutusta

Kouluiässä tehdyt valinnat ohjaavat myöhempää työmarkkinoille sijoittumista ja naisten ja miesten jakautumista ammattialoille ja ammatteihin. Nuorten ammatinvalinta vaikuttaa viipeellä myös työvoiman saatavuuteen. Samapalkkaisuusohjelmassa pyritään avartamaan ammatinvalintaikäisten nuorten perinteisiä ammatinvalintamalleja siten, että pojat hakeutuisivat myös naisvaltaisille ja tytöt myös miesvaltaisille aloille ja ammatteihin. Ammatinvalintamahdollisuuksien avartamiseksi nuorten ja koulujen käyttöön julkaistiin ammattimuotokuvia, joissa miesvaltaisiin ammatteihin hakeutuneet naiset ja naisvaltaisiin ammatteihin hakeutuneet miehet kertovat ammatinvalinnastaan ja työstään. Alkuvaiheessa valtiosektoria edustavat naisrajavartija ja fysiikan naisprofessori.

Mika Happonen
työmarkkina-analyytikko, VTML

Tulostettava versio