Korkeakouluharjoittelu valttikortti työmarkkinoilla?

Vuosittain valtionhallinnossa työskentelee monisatapäinen joukko korkeakouluharjoittelijoita. Osa tekee töitä yksittäisten projektien parissa, osa taas tutustuu osaston tai yksikön arkeen pienempiä työtehtäviä yhdistellen. Onko harjoittelu valttikortti vai aivan tavallinen numerokortti, kun pelataan rekrytointipeliä valtiolle?

- Kyllä harjoittelupaikka varmasti luo merkittäviä lisäedellytyksiä työllistymiseen kyseisessä virastossa tai muualla julkisessa hallinnossa,  työ- ja elinkeinoministeriön henkilöstöjohtaja Mikko Salmenoja vastaa ja jatkaa:

- Kokemuksesta voi todeta, että jokaisesta vuosikerrasta jotkut jäävät taloon tai tulevat myöhemmin takaisin muihin tehtäviin.

Tämän vahvistaa myös Tilastokeskuksen henkilöstösuunnittelija Anna Sarvilinna, jonka mukaan vuonna 2007 Tilastokeskuksessa oli 29 korkeakouluharjoittelijaa, joista 12 on jatkanut Tilastokeskuksessa joko heti harjoittelun loputtua tai jonkin ajan kuluttua harjoittelusta.

Suomen Ympäristökeskuksen hallintojohtaja Pasi Henrikssonilla on myös omakohtaista kokemusta siitä, että harjoittelu painaa työnantajan vaakakupissa.

- Olin aikoinani itsekin opintojeni loppuvaiheessa valtionhallinnossa harjoittelijana ja uskon, että sillä oli oma merkityksensä ensimmäisen työpaikan saamiseen valmistumisen jälkeen, hän kertoo.

Rekrytoinnissa henkilön valinta on toki monen asian yhteistulos, eikä pelkkä harjoittelu tietenkään yksinään takaa työpaikkaa. Työnantajat kuitenkin arvostavat harjoittelukokemusta ja erityisesti sitä, että julkishallinto tulee tutuksi. Korkeakouluharjoittelun suorittaneet tuntevat julkishallinnon toimintatavat, eikä yllätyksiä tule uutena työntekijänä yhtä paljon, kuin jos tulisi suoraan koulusta tai yksityissektorilta.

Onnistunut harjoittelu tuo tuulahduksen opiskelijamaailmasta

Onnistunut harjoittelu on monen tekijän summa. On selvää, että opiskelija hyötyy harjoittelusta niin tiedollisesti kuin taidollisesti, varsinkin jos kyseessä on opiskelijan ensimmäinen oman alan paikka. Haastatellut pitävät harjoittelun tärkeänä antina myös mahdollisuutta verkostoitua.

Ministeriöiden ja virastojen hallinto- ja henkilöstöosastoilla tunnistetaan harjoittelun hyödyt myös harjoittelupaikalle.

- Onnistunut harjoittelu tuo mukanaan tuulahduksen opiskelijamaailmasta. Se saattaa tuoda mukanaan toimintayksikölle joukon visaisia kysymyksiä vastattavaksi, kun harjoittelija perehtyy julkishallinnon toimintatapoihin ja välillä myös kyseenalaistaa niitä. Tietysti harjoittelija antaa myös oman työpanoksensa oman työyhteisönsä käyttöön, henkilöstösuunnittelija Jaana Laurinvaara Puolustusministeriöstä sanoo.

Myös muut haastatelluista yhtyvät Laurinvaaran näkemyksiin. Erityisesti työantajakuvan uskotaan saavan kasvojenkohotusta onnistuneen harjoittelun seurauksena.

- Onnistunut harjoittelu luo myönteisen kuvan harjoittelupaikasta ja valtiosta työnantajana sekä lisää niiden kiinnostavuutta työpaikkana, OPM:n Petra Heikkinen uskoo.

Korkeakouluharjoittelijoiden työpanosta siis arvostetaan ministeriöissä ja virastoissa. Arvostuksesta kertoo paljon, että työpanos löytyy jokaisen haastatellun vastauksista.

Jatkossakin harjoittelijoita

Niin TEM:stä, OPM:stä, PLM:stä, SYKE:stä kuin Tilastokeskuksestakin tarjotaan harjoittelupaikkoja myös jatkossa. Kaikki haluavat myös kannustaa niitä virastoja, joilla ei vielä ole harjoittelijoita satsaamaan heihin.

- Harjoittelupaikkojen tarjoaminen puolustusministeriössä perustuu harjoittelijoista saatuihin myönteisiin kokemuksiin. Haluamme tarjota korkeakouluopiskelijoille mahdollisuuden tutustua hallinnonalaamme ja samalla julkishallintoon, Laurinvaara toteaa.

- Onnistunut harjoittelu on molemminpuolisesti antoisa ja hyödyllinen. Harjoittelijoiden palkkaaminen on myös hyvä keino tehdä laitosta tunnetuksi opiskelijoiden keskuudessa, SYKE:n Henriksson lisää.

Lotta Hoppu

Tulostettava versio