Pelastustoimi ja alan työmarkkinat

Pelastusalan työllisyys on erittäin hyvä. Käytännössä kaikki Pelastusopistosta valmistuvat löytävät kohtuullisella odottamisella koulutustaan vastaavaa työtä.

Vuoden 2004 alussa voimaantulleella pelastuslailla aikaisempi yksittäisiin kuntiin perustunut järjestelmä muuttui alueelliseksi pelastustoimeksi. Alueellisten pelastustoimien lakisääteisiä tehtäviä ovat varsinaisen pelastustoiminnan ohella oman alansa valistuksesta ja neuvonnasta vastaaminen, onnettomuuksien ennaltaehkäisy, väestönsuojelun edellyttämän valmiuden ylläpitäminen pelastustoimen osalta, oman alueensa viranomaisyhteistyön järjestäminen sekä henkilöstön koulutuksesta vastaaminen. Keskeistä kaikessa toiminnassa on se, että palvelutaso vastaa onnettomuusuhkia sekä normaali- että poikkeusoloissa.

Pelastustoimen tehtävistä vastaavat alueiden pelastuslaitokset yhdessä sopimuspalokuntien kanssa. Yhteistyössä toimivia kuntia on eniten Varsinais-Suomen pelastustoimen alueella (yhteensä 56), kun toista ääripäätä edustaa Helsinki, joka muodostaa yksinään pelastustoimen alueen. Asukasmäärät vaihtelevat Kainuun ja Itä-Uusimaan noin 90 000 asukkaasta Helsingin noin 560 000 asukkaaseen. Pelastusyksiköt on hajautettu alueiden kuntien paloasemille, joita on yhteensä yli 700.

Pelastusalan työmarkkinat

Pelastustoimi on sikäli ainutlaatuinen julkinen palvelu, että huomattava osa palveluista tuotetaan kolmannen sektorin toimesta. Kaiken kaikkiaan pelastustoimessa työskentelee noin 24 000 henkilöä, joista päätoimisia on vajaat 5000, sivutoimisia noin 4000 ja vapaaehtoisia noin 15 000 henkilöä. Pelastusopiston koulutus keskittyy lähes yksinomaan päätoimisen henkilöstön koulutukseen.

Pelastustoimen työntekijöistä palomies-sairaankuljettajia on noin 3300, paloesimiehiä noin 500 ja päällystöä noin 900. Tällä hetkellä palomies-sairaankuljettajien ja paloesimiesten määrä on loivassa nousussa, kun taas päällystön määrä laskee. Työllisyys on erittäin hyvä; käytännössä kaikki Pelastusopistosta valmistuvat löytävät kohtuullisella odottamisella koulutustaan vastaavaa työtä. Viime vuosina pulaa on ollut pelastajista, joiden aloituspaikkamäärää tullaan vuodesta 2009 nostamaan 30:llä, mikä on 25 % lisäys nykytasoon.

Vetovoima nyt ja tulevaisuudessa

Ikäluokkien pienentyessä kilpailu työvoimasta kiristyy jatkuvasti. Toistaiseksi pelastustoimi on menestynyt suhteellisen hyvin. Oheisesta kuviosta selviää hakijoiden ja hyväksyttyjen suhde vuonna 2008.

Pelastustoimen vetovoima on viime vuosina kasvanut entisestään. Erilaisissa ammattien arvostusmittauksissa pelastustoimi on menestynyt varsin hyvin, ja alan yleinen imago on ilmeinen myyntivaltti.

Nykyistä hyvää vetovoimaa ei kuitenkaan tule ottaa itsestään selvyytenä. Pelastustoimi on sikäli harvinaislaatuinen ammatti, että sitä voi myös harrastaa. Niin kauan, kuin vapaaehtoinen palokuntalaitos säilyy elinvoimaisena, pelastustoimella on koko maan kattava markkinaväylä avoinna. Jo nyt on kuitenkin nähtävissä, että erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen muuttotappioalueilla vapaapalokuntien toimintaedellytyksen uhkaavat näivettyä.

Toinen haaste on alan sukupuolirakenne. Tällä hetkellä suomalaisessa pelastustoimessa naiset loistavat poissaolollaan. Kun alati pienenevästä ikäluokasta on pyrittävä saamaan kaikki potentiaaliset hakijat alan koulutukseen, on meidän jatkossa pyrittävä lisäämään pelastustoimen vetovoimaa myös naisten keskuudessa.

Kavavalla alalla kilpailua työvoimasta

Pelastusopiston keskeisenä tehtävänä on yhteen sovittaa alan koulutus työvoiman kysyntään. Olemme sikäli onnellisessa asemassa, että työnantajia on kohtuullisen pieni määrä (22 kpl.), ja tähän asti alan koulutuksen saaneet ovat uskollisesti alalla myös pysyneet. Tosin tässäkin suhteessa maailma näyttää muuttuvan. Jo nyt on selvästi näkyvissä, että varsinkin päällystökoulutuksen hankkineita siirtyy myös muiden työnantajien palvelukseen. Turvallisuusalaa ei tosin yleensä jätätä, mutta turvallisuusala itsessään on kasvuala, ja uusia toimijoita ja tätä kautta uusia rekrytoitumismahdollisuuksia syntyy jatkuvasti lisää. Tärkeätä olisikin, että pelastustoimen työnantajat kykenevät tarjoamaan niin houkuttelevia tehtäviä, että alalle kouluttautuneet sinne myös hakeutuvat.

Reijo Tolppi, rehtori
Pelastusopisto

Tulostettava versio