Haastava työmarkkinatilanne

Työmarkkinoiden tilanne on Suomessa tällä hetkellä erittäin haastava. Liittokierrosympäristössä Teknologiateollisuus ry:n ”pään avaaminen” ei ole saavuttanut asemaa, jonka kaikki työmarkkinasektorit ja työmarkkinatoimijat hyväksyisivät. Kuluva vuosi on kaikkineen ollut palkkakoordinaation pohdinnan aikaa, ja tällä hetkellä erityisesti sopimuskierroksen ja sen lähtökohtien koordinointi hakee omistajaa. Kaikkia työmarkkinasektoreita koskevia taustakeskusteluja käytiin nk. seitsikossa viimeisen kuukauden aikana sitkeästi. Nämä työmarkkinatilannetta helpottamaan suunnatut pohdinnat päättyivät Elinkeinoelämän keskusliiton vetäydyttyä keskusteluista.

Taloudellisen taantuman syveneminen – siitä huolimatta, että valon pilkahduksia elpymisestä harvakseltaan näkyy – on tosiasia. Voi olla jopa niin, että syvyysastetta ei vielä edes haluta nähdä. Tämä koskee yksityissektoria, mutta erityisesti kuntia ja valtion toimintakenttää. Hallitus ei ole suoralta kädeltä lupaamassa veron kevennyksiä eikä tähänastista suurempia elvytystoimiakaan. Työllisyysnäkymät heikkenevät edelleen. Paljon jää riippumaan kyvystämme tehdä maltillisia sopimusratkaisuja tuleville vuosille. Kuntien menoista yli puolet on palkkamenoja, valtion toimintamenoista enemmänkin. Emme siis ole merkityksettömien ratkaisujen äärellä. Tarve määräaikaisten säästökohteiden etsimiseen on selkeästi olemassa. Valtion uuden palkkaratkaisun voisi olettaa olevan 0-ratkaisu, joiltain osin numeroton ratkaisu ei ole poissuljettu. Tekstikysymyksissä sopimusratkaisun tulee valtiolla olla tuloksellisuutta edistävä ja toiminnan kustannuksia säästävä.

Valtion työmarkkinaosapuolet ovat tiivistäneet yhteisiä tapaamisiaan tulevan neuvottelukierroksen pohjustamiseksi. Työelämän yleisiä kysymyksiä on pohjustettu osapuolten keskeisissä teemaryhmissä ja valtion koordinaatioryhmissä käydyin keskusteluin. Oman haasteensa tai pontensa tulevaan kierrokseen virittäytymiselle ovat antaneet valtioneuvoston palkkausjärjestelmän aikaansaamista tavoitelleet keskustason neuvottelut sekä kuluvan sopimuskauden viimeisen palkkaerän eli samapalkkaerän (0,2 %) neuvottelut, jotka tuli saada päätökseen marraskuun loppuun mennessä. Yhtenäistä valtioneuvoston palkkausjärjestelmää ei valitettavasti saatu aikaan. Neuvottelut siirrettyjen erien käytöstä ministeriöiden omiin palkkausjärjestelmiin käynnistyivät. Ministeriöratkaisuista saavutettiin neuvottelutulos 15.12.2009. Samapalkkaerää koskevat keskustason neuvottelut ovat edelleen käynnissä ja toivottavasti loppusuoralla.

Erityisen haastava on valtion virastojen toimintakenttä. Rakennemuutokset ja kaikissa suhteissa supistuvat voimavarat ovat asettaneet sekä työnantajien edustajat että henkilöstön suurten muutosten eteen. Valtion virastojen johto ja henkilöstö tekee parhaansa valtion työpaikkojen toimintaedellytysten varmistamiseksi olosuhteissa, joissa muutos ja niiden vaatimat toimenpiteet ovat väistämättömiä. Kaikki tämä vaatii johtamisosaamista, yhteistoimintaa ja vuorovaikutuskykyä enemmän kuin koskaan.

Seija Petrow
Neuvottelujohtaja, VTML

Tulostettava versio